Loulou de la Falaise

YSL nainen on samalla maskuliininen mutta viettelevä, androgyyninen, oman tiensä kulkija, itsenäinen ajattelija, tavoitteidensa toteuttaja, joka haastaa sovinnaisia asenteita ja rooleja, mutta ei pelkää olla nainen.

Yves Saint-Laurentin muusia vuosiensaatossa olivat mm. Catherine Deneuve, Paloma Picasso, Victoire Doutreleau, Betty Catroux, Loulou de la Falaise, Sylvie Vartan, Monique Orosemane alias Mounia ja Marina Schiano. Oman aikansa voimahahmoja, ristiriitaisia ja kiisteltyjäkin persoonia. Myös Yves Saint-Laurent on ollut muotivaikuttaja, joka on monin tavoin koetellut haute couturen rajoja. Hän on vuosien saatossa tehnyt useita huomiota herättäviä kannanottoja Pariisin näytöslavoilla.

Paloma Picasso, 70-luvun IT-girl, YSL mekossa

YSL kapinoi ja uhmasi jäykkää haute couture maailmaa

Saint-Laurent rakasti kuvataiteita ja oli itsekin taitava piirtäjä. Hänen elämänkumppaninsa Pierre Bergé totesikin, “When he draws a dress, we know, just by looking at the drawing, whether it’s velvet or silk. 1965 Mondrian -kokoelmassaan Saint-Laurent siirsi modernin taiteen kanvaasilta muotiin. Hän otti vaikutteita erityisesti hollantilaiselta abstraktin taiteen pioneerilta Piet Mondrianilta, mutta myös muilta modernisteilta ja avantgardisteilta. Saint-Laurent keksi yhdistää vaatteisiin vastavärejä ja vahvoja värejä, jotka eivät normaalisti sovi keskenään ja tehdä niistä mielenkiintoisa yhdistelmiä. Tämä Color-blocking menetelmä on edelleen paljolti käytössä muotisuunnittelussa ja sisustuksessa.

mondrian

1966 hän suunnitteli Le Smoking smokkipuvun naisille, joka on hienostuneella tavalla androgyyni, mutta aikakautena, jolloin tämä ei vielä ollut hyväksyttyä, mallisto herätti paljon kritiikkiä. Saint-Laurent itse kommentoi, kokoelmaa

I had noticed men were much more confident in their clothes. So I sought through trouser suits, trench coats, tuxedos, and pea coats to give women the same confidence.”

Bianca Jagger, wedding dress – YSL Le Smoking Jacket

Saint-Laurent tuki vahvasti feminismiä ja feminismin toiseen aaltoon 1960-luvun loppupuolella hän osallistui esittämällä ohuita organza puseroita ja läpikuultavia mekkoja paljasrintaisten mallien yllä. Alastomuudesta nousi kohu, eikä ajatusta tämän takana ymmärretty, vaan yleisö piti temppua vulgaarina ja halventavana.

YSL Vogue 1971

“Yves not only wanted women to free their body, he wanted them to feel powerful while doing it.”

Scandal! – “Ugliest collection in Paris

Yves Saint-Laurent 1971
Yves Saint-Laurent 1971

1971 kokoelma oli skandaali, toimittajat nousivat paikoiltaan kesken esityksen ja poistuivat paikalta. Yleisö raivostui ja muotimaailma pettyi. Tätä kutsuttiin Fashion faux pas, suureksi etikettivirheeksi. Reaktiot olivat niin rajuja, että Saint-Laurentin täytyi pitää taukoa, ja antaa pölyn laskeuta ennen seuraavan kokoelmansa julkaisemista.

Lavalla nähtyjen asujen innoitus lähti 1940-luvulta, sota-ajalta ja natsimiehityksen ajalta. Mallit olivat liioitellusti meikattuja ja esittelivät laatikkomaisia hartialinjoja, polvipituisia mekkoja, ja platform kenkiä, jotka monien mielestä muistuttivat niistä naisista, jotka sota-aikana tekivät yhteistyötä natsihallinnon kanssa. Pariisi ei ollut lähelläkään valmis kohtaamaan sota-ajan herkkää historiaa vaan protestoi äänekkäästi. Tämän lisäksi malliston asut olivat lähempänä prêt-à-porter, valmisvaatteita, kuin perinteistä haute couturea, mikä suututti haute couturen eliitin ja toi oman lisävivahteen skandaaliin.

I don’t care if my pleated or draped dresses evoke the 1940s for cultivated fashion people. What’s important is that young girls who have never known this fashion want to wear them.

Yves Saint-Laurent ei kuitenkaan tästä lannistunut ja kokoelma johti lopulta suureen retrobuumiin muodissa. 1978 Saint-Laurentin näytöksessä nähtiin ensimmäinen tummaihoinen malli haute couture lavalla. Catherine Deneuve oli yleisössä, nousi seisomaan ja alkoi taputtaa. Malli Mounia oli yksi Saint-Laurentin muusista, jota hän kutsui nimellä Moumounn. Mounia kiitti jälkeenpäin Saint-Laurentia, siitä mitä hän on tehnyt tummaihoisten mallien hyväksi: “I was his first black muse – He helped open the door for black models. Sometimes I was his confidante, and I would sometimes inspire his creativity.”

Big, glamorous YSL opium party

Opium parfyymi julkaistiin vuonna 1977. Se linkittyi kiinahenkiseen “Les Chinoises” syksy/talvi -kokoelmaan, joka oli täynnä ylellisiä luomuksia silkistä, satiinista, sametista, koristeltuna runsailla kirjailluilla. Opium oli luonteeltaan mausteinen, itämainen, viettelevä ja voimakas tuoksu. Nimivalinta oli kontroversaali ja herätti kohua ja suurta pahennusta, Saint-Laurentia kritisoitiin voimakkaasti huumeiden ihannoinnista. Liikkeiden edessä järjestiin mielenosoituksia, tuoksun myynti kiellettiin Australiassa ja Lähi-Idässä. Skandaalija negatiivinen julkisuus tekivät parfyymista supersuositun. Parfyymi on edelleen myynnissä ja sen markkinoinnissa on jatkettu skandaalimaisella linjalla.

yves saint-laurent-opium
Jerry Hall YSL Opium ad 1977

Saint-Laurent ei pyydellyt yleisöltään anteeksi vaan järjesti 1978, 800 hengen luksus lanseerausjuhlat New Yorkin satamassa, kutsuvieraiden joukossa olivat mm. laulaja Cher, kirjailija Truman Capote, Voguen muotitoimittaja Diana Vreeland ja seurapiiritähti Nan Kempner. Ylellinen sisustus punaisella, kullalla ja violetilla, jättimäinen buddha ja yli 2000 Havajilta lennätettyä orkideaa loivat itämaista tunnelmaa. Saint-Laurentilla oli oma malliseurueensa pukeutuneena kimonotakkeihin, haaremihousuihin ja kartiomaisiin pikkuhattuihin. Kiinalaiset akrobaatit ja tanssijat esiintyivät, kymmeniä televisioryhmiä oli paikalla, tarjolla oli niin kuohuvaa, oistereita kuin kokaiinia. Juhla päättyi 20 minuuttia kestäneeseen massiiviseen ilotulitukseen, jonka jälkeen seurue jatkoi muodikkaaseen 1977 avattuun Studio 54 yökerhoon. Jopa taiteilija Andy Warhol katui seuraavan vuosikymmenen, että jätti osallistumatta näihin kuuluisiin juhliin.

YSL Opium Party 1978

Kaikki alkoi Diorilta

Yves Henri Donat Dave Mathieu Saint-Laurent syntyi 1936 Algerian Oranissa. Hänen vanhempansa olivat ranskalaisia, isä oli ammatiltaan lakimies ja omisti elokuvateatteriketjun, elintaso oli hyvä ja he asuivat villassa välimeren rannalla. Saint-Laurentin lapsuutta varjosti kuitenkin vakava koulukiusaaminen, jonka taustalla oli Saint-Laurentin homoseksuaalisuus, tämän vuoksi hänestä kasvoi hermostunut, herkkä lapsi, joka oli suuren ajan poissa koulusta sairastelun vuoksi. Yves Saint-Laurent oli jo nuorella iällä kiinnostunut muodista ja äiti päätti viedä poikansa Pariisiin. Saint-Laurent aloitti Pariisissa opiskelut Chambre Syndicale de la Couture koulussa 17-vuotiaana, jossa hänen lahjakkuutensa huomattiin nopeasti.

Vuonna 1955 Saint-Laurent valittiin työskentelemään aikakauden mahtavimmassa Diorin muotitalossa, vain 19-vuotiaana. Christian Diorin ohjauksessa Saint-Laurentin tyyli kehittyi ja hän alkoi saada lisää huomiota. Diorin kuollessa 1957 Saint-Laurentista nimettiin hänen seuraajansa, artistic director of the haute couture house, vain 21-vuotiaana. 30.tammikuuta 1958 hän esitteli ensimmäisen kokoelmansa Diorilla ja yleisö osoitti suosiota seisaaltaan. Muodin uusi prinssi oli syntynyt.

1959 Yves Saint-Laurent for Christian Dior
Audrey Hepburn YSL couture dress 1959

1960 Saint- Laurent joutui palaamaan kotimaahansa Algeriaan osallistuakseen sen itsenäistymistaisteluihin, hän joutui masennuksen vuoksi sairaalaan heti tämän jälkeen ja sai vapautuksen armeijasta. Palattuaan Pariisiin hän sai kuitenkin huomata, että Diorissa oltiin unohdettu hänet ja hänen tilalleen oli valittu Marc Bohan.

Saint-Laurentilla ei ollut enää työpaikkaa mihin palata. Saint-Laurent oli arvostanut suuresti mentoriaan, mutta ristiriidat johtivat oikeustaisteluun sopimusrikkomuksesta, jonka Saint-Laurent voitti, £48.000 rikkaampana hän perusti oman muotitalonsa yhdessä elämänkumppaninsa Pierre Bergén kanssa.

1960 -luku muutti kaiken

Tammikuussa 1962, 30 bis rue Spontinissa esiteltiin ensimmäinen Yves Saint-Laurent -kokoelma. Paikalla oli Pariisin eliittiä ja muotiteollisuuden kermaa, ensimmäinen malli käveli lavalle tummansinisessä laatikkomaisessa merimiestakissa, joka oli yhdistetty puhtaan valkoisiin, kevyisiin, aavistuksen lahkeista leveneviin housuihin. Lahje paljasti avoimen nilkan ja matalakantaiset pistokkaat. Saint-Laurent ei enää tiukannut mallien vyötäröitä Diorin tapaan, vaan esitteli silhouetiltaan laskeutuvampia ja a-linjaisia asuja. Hänen yksinkertaistettua tyylikkyyttä ylistettiin.

“We were expecting a collection by a young man of the future, but we saw a collection by a modern-day master.” -Elle, France

1960-luku oli nuorten suunnittelijoiden aikakausi, syntyi uudenlaiset valmisvaatteet ja massamarkkinat, jotka haastoivat perinteisen haute couturen. Lontoo otti johdon Pariisista muotipääkaupunkina ja haute couture oli jäämässä nuorisomuodin ja massamuodin jalkoihin. Saint-Laurent oli perinteisiä muotitaloja taipuisampi, ja pystyi vastaamaan ajan tuomiin haasteisiin. Saint-Laurent alkoi suunnitella rohkeita, uudenlaisia, poikkeavia luomuksia. Vuonna 1966 Saint-Laurent perusti Rive Gauche -valmisvaatemallistonsa.

YSL-advertisement

Tämän menestys jatkui vuoteen 1998, jolloin Saint-Laurent luovutti johdon tästä Alber Elbazille, keskittyäkseen itse pelkästään haute coutureen. Tästä alkoi valmismalliston alamäki ja 1999 Rive Gauche myytiin Guccille ja johtoon siirtyi Guccilta Tom Ford. Vuonna 2002 Yves-Saint Laurent vetäytyi eläkkeelle Marokon Marrakechiin. Yves Saint-Laurent Haute Couture lopetettiin, ihmiset irtisanottiin ja ovet suljettiin.

Saint-Laurent oli jo vuosia taistellut masennuksen ja pahenevien alkoholi- ja huumeongelmien kanssa, jotka saivat hänet tekemään lopullisen päätöksensä. Hänen nuoruudessa alkanut hermostuneisuus ja sisäänpäinkääntyneisyys ei ollut hävinnyt mihinkään, hänellä oli taipumus pitää mustasukkaisesti kiinni ystävistään, hän pelkäsi fyysistä läheisyyttä ja hänelllä oli taipumusta hysteriaan. Ajansaatossa hän luotti monet asioistaan elämänkumppaninsa Pierre Bergén käsiin ja katosi itse taustalle. Hänen elämänpiirinsä pieneni studion Avenue Marceaulla, luksusasunnon Rue de Babylonella sekä Marrakechin loma-asunnon välille. Yhä harvemmat ihmiset saivat olla tekemisissä hänen kanssaan. Lehdistössä huhuttiin hänen sairastumisesta AIDSiin ja ilmoitettiin ennenaikaisesti hänen kuolemastaan. Yves Saint-Laurent kuoli 1.6.2008 Pariisissa 71-vuotiaana, taisteltuaan vuoden verran aivosyöpää vastaan.

Vuonna 2012 muotisuunnittelija Hedi Slimane siirtyi Yves Saint-Laurentin valmisvaatepuolen johtoon ja vaihtoi malliston nimeksi Saint Laurent Paris. 2015 hän ilmoitti elvyttävänsä myös haute couture mallistot. La Collection de Paris julkaistiin 2016, jonka jälkeen Saint Laurent Paris on jatkanut eri suunnittelijoiden kanssa molempien mallistojen tuottamista.

Yves Saint-Laurent oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä muotisuunnittelijoista. Hän arvosti vahvoja naisia, jotka olivat oman alansa vaikuttajia ja haastoivat sovinnaisia asenteita. Hän puki naiset smokkiin, ja housuihin antaakseen heille saman vallantunteen kuin miehille. Hän keksi safarityylin, haalarin ja trapeze-mekon. Hän vapautti tasa-arvon nimissä naiset rintaliiveistään läpikuultavilla puseroillaan, ja toi muotiin poolokaulukset ja armeijan maastokuvion. Hänen suunnittelunsa keskiössä oli ensisijaisesti nainen, toissijaisesti vaate. Hän uudisti jäykkää muotimaailmaa rohkeilla avauksillaan ja jätti ikonisen Yves Saint-Laurent -lookin elämään ikuisesti.

If Chanel gave women their freedom, it was Saint-Laurent who empowered them.

Haluatko lukea lisää