SATIINI

Satiini ei ole kangas vaan kudontatapa, jolla kangas saadaan näyttämään kiiltävältä, hienolta ja tasaiselta. Satiinilla saadaan kankaaseen ylellinen tuntu. Satiinin oikea puoli on perinteisesti hohtava ja nurja puoli himmeä. Satiini voi olla mitä vain materiaalia, mutta useimmiten käytettyjä ovat silkki, polyesteri, viskoosi tai nailon. Perinteisesti satiinissa on toinen puoli kiiltävä ja toinen puoli himmeä. Satiini on lähtöisin keskiaikaisesta Kiinasta Quanzhoun satamakaupungista, jossa satiinia valmistettiin silkistä. 1300-luvulla satiinia oli laajalti saatavilla Euroopassa, mutta kalliin hinnan takia sitä käyttivät vain kuninkaalliset ja aateliset. 1800-luvulla satiinia, alettiin käyttää yleisemmin alusvaatteissa, korseteissa ja alushameissa. Satiini tuli massakäyttöön vasta 1920-30 -luvuilla, kun satiinia alettiin valmistaa silkin korvaavista materiaaleista viskoosista (alkuperäinen nimi artificial silk) ja polyesterista. Satiineja on erilaisia tyyppejä mm. Duchesse satiini on paksu silkkisatiini, jota käytetään hääpuvuissa ja iltapuvuissa ja charmeuse satiini on tavallista satiinia kiiltävämpää.

SAMETTI

Sametti on kudontatapa, jolla luodaan pehmeä, ylellinen, syvä värinen ja himmeästi kiiltävä kangas, jossa on pieni nukka. Sametti ei vaadi tiettyä kuitua vaan sitä voidaan valmistaa sekä luonnonkuiduista silkistä, puuvillasta, villasta että tekokuiduista kuten polyesterista ja viskoosista. Alunperin samettia tehtiin silkistä ja sen kulta-aikaa oli renesanssin vuodet Euroopassa. Aatelisto ja kuninkaalliset verhoilivat sekä itsensä ja sisustuksensa ylellisellä sametilla. Laadukasta samettia valmistettiin Italiassa Venetsiassa, Firenzessä ja Genoassa. Art Decon aikaan 1920-luvulla devore -tekniikalla (polttopainatus) luotiin samettisiin iltapukuihin ja shaaleihin koristeellisia kuvioita. Sametti tuli uudestaan muotiin 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla sekä populaarikulttuuri että haute couture loi lukemattomia samettivaatteita sateenkaaren väreissä sammaleen vihreitä, sinapinkeltaisia, burgundyn punaisia, kaakaon ruskeita, yönsinisiä, utuinen persikka jne. Sametti on klassinen vintage materiaali, joka palaa muotiin tasaisin väliajoin.

JAQUARD

Jaquard on nimetty ranskalaisen Joseph Marie Jacquardin mukaan, joka keksi koneen jaquardin valmistukseen vuonna 1801. Tätä aikaisemmin jaquard kudonta tehtiin käsityönä. Yksi jaquard tyyli on brokadi, jossa on hyvin koristeellinen kohokuvioitu tai kirjottu pinta, brokadit ovat usein painavia ja värikkäitä ja kudontaan on käytetty hopeisia ja kultaisia metallilankoja. Renesanssin aikana brokadit olivat yläluokan ja erittäin rikkaiden statussymboli ja kudontaan käytettiin oikeaa kultaa ja hopeaa. Brokadissa on selkeä oikea ja nurja puoli, kun taas jaquard on kaksipuolinen, jossa toinen puoli on kuvioltaan sama, mutta väritykseltään käänteinen. Jaquardissa kuviot ovat kudottu kankaaseen ja ne voivat olla valmistettu puuvillasta, silkistä, villasta tai tekokuiduista. Jaquard voi olla sileä tai kohopintainen. Damasti on myös jaquard tyyli, joka alkuun oli kasvi- tai eläinaiheinen. Damastia on valmistettu jo Bysantin aikana ja tyyli on saanut inspiraationsa Arabiasta. Perinteinen tapettityyli jossa saumattomat ornamentti kuviot toistuivat kruunuineen ja akantin lehtineen tuli muotiin renesanssin aikana ja on jatkunut tähän päivään saakka.

SIFONKI

Aiemmin sifonkia tehtiin ainoastaan silkistä, kunnes keksittiin nylon 1938, 1950-luvulla nylon korvattiin polyesterilla, nykyisin sifonkia voidaan tehdä sekä luonnonkuiduista että keinokuiduista. Tekokuitu sifonki on kestävämpää kuin silkkisifonki ja sitä voidaan helposti värjätä kaikkiin mahdollisiin väreihin. Sifonki on läpikuultava, kevyt, ohut ja rakenteeltaan verkkomainen. Sitä käytetään kerrostamalla tuomaan volyymia ja keveyttä vaatteisiin. Sifonki on suosittu haute couture materiaali koska se on laadukas, näyttävä ja laskeutuu kauniisti. Romanttisesta sifongista on helppo kasata röyhelöitä ja erilaisia muotolaskoksia. Materiaali on ihanteellinen erityisesti iltapukuihin, hääpukuihin, alus- ja yöasuihin ja kesävaatteisiin. 1915 lähtien naisten puku muoti pehmeni ja kevyemmät materiaalit kuten sifonki tuli muotiin. 1930-luvulla sifonkia, pitsiä ja helmikirjontaa yhdistettiin upeisiin, keveisiin iltapukuihin, etenkin Hollywood tähtien muotiluomuksia imitoitiin kotirouvien keskuudessa. 1950-luvulla Diorin New Lookin innoittamana sifongista valmistettiin runsaita, kellohelmaisia cocktail- ja tanssiaismekkoja. Elegantti sifonki on hyvin vintage tyylinen materiaali ja se on aina pysynyt, jollain tavalla muodissa. Jokaisella hääsuunnittelijalla on kokoelmassaan ainakin yksi sifonki puku.

KREPPI

Kreppi on nimitys kangastyypeille, joissa on epätasainen, rypistetty, krepattu pinta. Kreppiä voidaa valmistaa mistä tahansa kuidusta ja se voi olla painavasta hyvin kevyeen ulkomuotoon. Useimmissa kreppikankaissa on upea laskeutuvuus ja ne sopivat ihanteellisesti iltapukuihin. Crepe de Chine, kiinankreppi on pelkästään silkistä valmistettu kreppi, joka laskeutuu kauniisti painavanakin ja sopii elegantteihin morsiuspukuihin. Crepe georgette, pehmeämpi, ohut, läpikuultava ja elastinen kreppi. Wool Crepe, villakreppi, rypistymätön villasta tehty, aavistuksen joustava ja laskeutuva kreppi, jota on kätetty pukuihin ja takkeihin. Crepe satin, Charmeuse, silkkisatiini, kreppisatiini on silkkikankaista kaikista kiiltävin ja hohtavin, jonka nurja puoli on kreppimäisen himmeä. Hyvin pehmeä, kevyt ja ylellinen juhla- ja hääpukumateriaali. Sitä on myös kutsuttu nimellä Fabric of Emperors. Plissé crepe on kemiallisesti aikaansaatu laskostettu ja vekitetty kreppi.

JERSEY

Jersey on yksinkertainen neulekangas, joka perinteisesti valmistettiin villasta, nykyisin käytetään myös tekokuituja, puuvilla ja puuvillasekoitteita. Jerseyn nimi tuli Englannin kanaalin Jerseyn saarelta, jossa kalastajat käyttivät paksuja neulottuja jersey villapaitoja. Coco Chanel oli ensimmäinen suunnittelija, joka käytti jersey kangasta, tätä ennen jerseytä käytettiin lähinnä alusvaatteisiin. 1920-luvulla, ensimmäisen maailmansodan aikana luksuskankaiden saanti oli vaikeutunut ja kangaskaupalla oli tarjota Chanelille vain jerseytä. Jersey on pehmeää ja venyvää materiaalia, jersey ei laskeudu yhtä kauniisti, kuin kudotut kankaat ja se kestää huonommin kulutusta. Chanel näki tässä kuitenkin mahdollisuuden ja valitsi miellyttävän jerseyn jakkupukujen ja leninkien materiaaliksi. Mallit olivat mukavia, helppokäyttöisiä, väljiä ja edullisia, mikä mahdollisti niiden käytön kaikissa yhteiskuntaluokissa. ”I make fashion women can live in, breath in, feel comfortable in and look younger in,” kuvaili Chanel jersey mekkojaan. Toinen jersey mekoilla itsensä läpilyönyt suunnittelija Diane von Furstenberg saapui 1970-luvulla New Yorkiin laukku pullollaan jersey kietaisumekkoja, jotka sopivat jokaiselle vartalotyypille ja menestys oli taattu. Nykyään jerseystä on tullut jokaisen vaatekaapin essential, kulmakivi ja jokainen muotitalo valmistaa jersey vaatteita kokoelmissaan.

TAFTI

Tafti on sileä, himmeä kiiltoinen, jäykkä ja tiivis materiaali, jota valmistetaan lähinnä silkistä, mutta nykyisin myös tekokuiduista. Tafti kahisee liikkeessä ja on rakenteeltaan kovetettu, joka säilyttää hyvin muotonsa käytössä. Taffeta on yksi luksus materiaaleista, joita käytetään iltapuvuissa, hääpuvuissa, asusteissa ja vuorikankaana. Taftia käytetään sen näyttävyyden ja keveyden takia myös paljon teatteripuvuissa, verhoissa ja sisustuksessa. Ensimmäiset silkkitaftit on valmistettu antiikin Persiassa, mutta nykyisen kaltainen tafti keksittiin Ranskassa ja Italiassa 1800-luvulla. Länsimaat valmistavat edelleen laadukkainta taftia, mutta suurimpia valmistajia ovat olleet jo vuosikymmeniä Intia ja Kiina.

ORGANZA

Organza on harsomainen, kevyt ja läpikuultavaa kuten sifonki, mutta rakenteeltaan paljon jäykempää. Organza rypistyy helposti ja sillä voidaan luoda volyymia asuun. Silkkiorganza on lähtöisin Kiinasta, Eurooppaan organza saapui silkkitietä pitkin kauppiaiden mukana. Nykyisinkin Ranska ja Italia valmistavat hyvin huippulaatuista organzaa, vaikkakin suurin tuottaja on Kiina ja Intia. Organza on materiaalina hyvin ilmava ja hengittävä, mutta rikkoontuu helposti keveän rakenteensa vuoksi. Organza asetellaan usein kerroksittain, joten yksittäistä repeämää ei helposti huomaa. Organzaa on eri tyyppejä, joista crystal organza on tavallisin pehmeä, himmeä kiiltoinen, tyyliltään kevyt, jota voidaan valmistaa sekä silkistä, että keinokuiduista. Mirror organza, on polyesterista valmistettu kaikista kiiltävin ja valoa heijastava organza. Satin organza on satiininkaltainen kiilloltaan ja organzan rakenteeltaan. Crushed organza on valmiiksi rypistetty ja shot organzaan on käytetty erivärisiä silkkilankoja loimessa ja kuteessa, jolloin kangas välkehtii erivärisenä valon osuessa siihen. Embroidered organzaan on lisätty koristeellista kirjontaa, helmiä tai paljetteja.

MUSLIINI

Musliini tuotiin Eurooppaan 1600-luvulla. Britit löysivät sen ensimmäisinä Irakin Mosulin kaupungista, jonka mukaan se on nimetty. Itä-Intian kauppakomppania toi musliinia Intiasta ja Bangladeshista. Musliini oli yksinkertainen puuvilla tai puuvillasekoite, jota oli kevyempänä harsona sekä painavampana värjättynä tai kuvioituna. Musliini oli muodin huipulla 1800-luvun alussa. Ohuempia käytettiin kesäpuvustossa ja paksumpia talvivaatteina, puhtaan valkoista pidettiin soveliaana ainoastaan kesäkäyttöön muutoin musliini oli värjättyä tai kuvioitua. 1900- luvulta tunnetaan myös silkkimusliini, jota Madeleine Vionnet käytti puvuissaan sekä villamusliini, kevyt villakangas, joka oli hieman läpikuultava, usein kuvioitu. Nykysin muotisuunnittelijat käyttävät musliinia koekappaleissa ennen kalliimpien materiaalin käyttöä. Entisajan musliini oli kuitenkin hienompaa kudosta, kuin tämän päivän musliini.

PITSI

Pitsi on hyvin herkkä materiaali, joka on pysynyt muodissa 1500-luvulta asti. Käsityönä tehty pitsi vaati taitoa ja aikaa. Pitsi on rakenteeltaan verkkomainen, jossa pistot ja silmukat muodostavat kuvioita. Pitsi valmistettiin alkujaan silkistä, puuvillasta, hopea ja kultalangoista, mutta nykyisin myös tekokuiduista. Pitsin keskuspaikat olivat Venetsia ja Flanders. Koristeellisesta pitsistä valmistettiin asusteita sekä miehille että naisille; hihansuita, kauluksia, kaularöyhelöitä, hansikkaita, nauhoja ja päähineitä. 1600-luvulla pitsistä tuli äärettömän suosittua Ranskan aurinkokuninkaan, Louis XIV hovissa. Ensimmäistä kertaa pitsistä valmistettiin kokonaisia asuja, jotka olivat erittäin kalliita. 1700-luvulla pitsimuoti yksinkertaistui, jotta kuluja saatiin malammiksi, ja yksinkertaiset kukkakoristeiset pitsit tulivat muotiin. 1800-luku muutti pitsintuotannon koneistumisen myötä ja hinnat laskivat. Aristokratia käytti edelleen käsintehtyä pitsiä ja antiikkipitsiä, jota pidettiin hienompana ja arvokkaampana, muut värjäsivät konepitsiä teellä, jotta siihen saatiin sama antiikkinen ulkonäkö. Kuitenkaan kehitys ei ollut pysäytettävissä ja 1900-luvulle tultaessa pitsin käsinvalmistus oli kadonnut lähes kokonaan. Pitsi unelmat voivat olla hyvin monitahoisia. Hääpuvussa pitsi symboloi viattomuutta, puhtautta ja uusia alkuja. Musta pitsi huntu hautajaisissa symboloi yksinäisyyttä, surua ja kuolemaa, mutta alusvaatteissa se liittyy siveettömyyteen, ja pahamaineinen punainen pitsi hävyttömyyteen ja irstailuun.

Haluatko lukea lisää